27 tammikuuta 2021

LASTEN LELUISTA

 

Kirjoitin eilen instagramiin, että jos hankin leluja, niin pyrin hankkimaan vain kauniita leluja. Sellaisia mitä voi pitää aina esillä ja silti silmä lepää huoneessa. Monesti myös aika pitkään saa googlettaa, että löytyy mieleinen vaihtoehto. Kommenttien ja viestien perusteella sain käsityksen, että osa mieltää sanan kaunis värittömänä. Ja enhän edes määritellyt mitä kaunis mielestäni tarkoittaa. Minun mielestä värit ovat kauniita ja ihastelen usein toisten värien käyttöä sisustuksessa ja kodeissa instagramin kuvatulvassa, sitä värien käyttöä jollaista en itse osaa. Ja kyllä harmaa, keltainen, pastellinsävyt jne. on ihan yhtälailla värejä kuin vihreä, punainen ja sininen.

 


Meiltä löytyy kaikki sateenkaaren sävyt lastenhuoneesta, niin sisustuksesta kuin leluista. Meiltä löytyy esimerkiksi niin vihreä kuin pinkkimusta traktori ja ehdottomasti noista se vihreä on kauniimpi, koska on niin aidonnäköinen. Ja sitten meiltä löytyy maailman suloisin pinkki kauko-ohjattava auto, jonka A sai synttärilahjaksi ja vaikka mitä, mutta meillä aina siivotaan leikkien jälkeen huone ja eivät ne kaikki lelut ole lattialla, vaan koreissa ja kaapeissa omilla paikoillaan kun niillä ei leikitä.

 

 

Se mitä lauseella tarkoitin, on että mielelläni etsin kauniita puisia ruokailutarvikkeita ja ruokia lasten leikkikeittiöön muovisten lelujen sijaan. Haluan että nukensänky, nukenvaunut sekä leikkikeittiö esimerkiksi ovat sellaiset mitkä miellyttää minun silmää, on pitkäikäisiä ja kestäviä käytössä. Koska minulla on aikaa googletella mieleisiä ennen tilaamista, niin totta kai sen teen. En halua tyytyä ihan ok leluun, jos tiedän että jostakin voisin löytää kauniimman (onko ylimääräistä aikaa?).


Ja toisekseen kohta kolmevuotias tyttäremme ei näe edes muita vaihtoehtoja leluille, koska emme käy juuri koskaan kaupassa tai varsinkaan lelukaupassa. Totta kai näytän hänelle vaihtoehtoja netistä, että kumpi olisi mieluisampi ja toisaalta ei varmasti leluja enää edes tarvita kun onhan noita kertynyt riittämiin. Tilasin jokin aikaa sitten lastenhuoneeseen uusia lelukoreja ja kysyin muutamasta vaihtoehdosta mitä A haluaa. Ja niin meille tuli ihastuttava punainen omena sekä tammenterho korit. 

 


Meillä lastenhuoneessa leikkii koko perhe, joten kyllä niillä leluilla tulee itsekin päivittäin leikittyä, joten ihan kiva olla sellaista millä itse tykkää leikkiä vai mitä? 

 

Villa H:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin

2 kommenttia:

  1. Kuulostaa oikein järkevältä etsiä kestäviä ja kauniita leluja. Myös meillä tehtiin samaa lapseni ollessa pieni. Vähitellen hänen kasvaessa on sitten annettu lapselle enemmän tilaa vaikuttaa siihen, millaisia leluja hankitaan. Nyt hän on jo alakoululainen, ja niistä äidille mieluisista puisista leluista on siirrytty duplojen kautta Lego friendseihin, barbeihin ja petseihin. Myös askartelutarvikkeita on tullut enenevässä määrin lelujen tilalle. Aikansa kutakin.. Lelujen määrä on pidetty meillä maltillisena kuitenkin koko ajan, ja olen jotenkin tosi iloinen siitä, että lapseni ei ole oikeastaan koskaan mankunut leluja esimerkiksi kauppareissuilla. Hän on saanut kuitenkin aina säännöllisesti kaikenlaista tarpeellista ja vähän tarpeetontakin, eli olemme antaneet kivoja juttuja usein, ei pelkästään esim. jouluna ja synttärinä. Uskon, että tämän seurauksena ei ole tullut ns. patoutunutta tarvetta saada uutta ja että kaikki haaveet liittyisivät uusiin tavaroihin, joita ei kuitenkaan koskaan saa. En toki voi ottaa tästä kaikkea kunniaa itselleni, sillä lapset ovat erilaisia:) toisenlaisen lapsen kanssa olisi varmasti toimittu eri tavalla, mutta onneksi omani on just sellainen kuin on:) Ihania leikkihetkiä teille, ne on tosi arvokkaita ja ainakin itse muistelen niitä lämpimästi (vaikka rehellisesti on myönnettävä, että välillä vähän uuvutti..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on niin totta, kyllä ne lapset sitten vanhempana tietää mitä haluaa ja legot ja barbit on ihania leluja äidille myös. Meillä on pieniä legoja, joilla A leikkii jo aina välillä sekä joitain pieniä hahmoja (en tiedä mitä). Mutta parempi kyllä pitää maltillisena, kun ei niillä niin paljoa leikitä. Aika menee ulkoillessa ja just jotain tarroja liimatessa ja askarrellessa.

      Meillä on muuten sama, A saa leluja silloin kun olen tilannut, mutta esim synttärilahjaksi sai meiltä pyörän ja joululahjaksi nukenvaunut, ei leluja muuten. Minusta on kiva ostaa aina välillä jotain, jos tarve. Ja nyt on taas niinpäin että minä haluaisin tilata jotain, mutta A sanoo, elä osta en tarvii. Hän sanoo, että hänellä on jo kaikkea, joka on kyllä niin totta. Joskus harvoin kun käydään kaupassa, mennään leluostaston ohi, että A pääsee näkemään mitä kaikkea siellä on, mutta ei hän mitään nykyisin enää halua. Sanoo että haluan tuon, mutta kun sanon että sulla on jo nukke kotona, se riittää. Siitä varmaan oppinut,että minulla on jo, en tarvitse. Ja ihana näin. Lapset imee kyllä kaiken vanhemmistaan, sen olen huomannut :D. Eli meillä taitaa mennä lelujen kanssa samalla lailla kuin teillä. Ja onneksi meitä on kaksi vanhempaa... koska en ole mikään kovin innokas lastenhuoneessa leikittäjä, menen toki mukaan syömään leikkiruokaa ja puen nukkeja ja teen mielelläni legoja. Mieheni leikkii jokapäivä A:n kanssa töitten jälkeen, niin ihana.

      Poista


Kiitos kommentistasi ♥ Villa H –blogiini. Jos sinulla on postaustoiveita, niin otan niitä mielelläni vastaan.