Tänäkin vuonna A:lla on joulukalenterina joulusukka, jonne tonttu käy tuomassa yllätyksen joka yö. Alun perin yritin päästä helpommalla ja käytiin A:n kanssa joulukalenteriostoksilla, muttei A mitään kalenteria halunnut vaan joulusukan. Viime jouluna se oli niin jännittävää mennä joka aamu katsomaan minkä yllätyksen tonttu on tuonut.
Tänä vuonna kalenterista paljastuu sekalaisesti niin tekemistä kuin yllätyksiä. Aivan aineetonta kalenteria ei tule, koska joitakin tarpeita on ja ne voi nyt antaa A:lle joulukalenterin muodossa. Haluan jouluaattona lahjamäärän pysyvän kohtuullisena, mieluiten annan vain yhden tai kahden paketin, joten osa hankinnoista saa tulla kalenterista joululahjan sijaan.
Tänä vuonna olen suunnittelut kalenteriin:
- paita
- sukkia
- mekko joka menee myös joulumekkona
- muutama pieni lelu
- hammasharja + tahna
- kylpyvaahtopommeja (näitä meillä menee
paljon, koska A kylpee ammeessa ainakin 3 kertaa viikossa.)
- lumipotkulauta
- smoothieta matkaevääksi Helsingin reissulle
Aineettomia yllätyksiä tonttukirjeen muodossa:
- käynti kirjastossa ja kahvilassa
- käynti uimahallissa ja kahvilassa
- pipareiden leivontaa
- pipareiden koristelua päiväkodin hoitajille
+ lahjojen teko
- retki jouluiseen Taitokortteliin
- Herkkukaakaohetki
- joulukonsertti
- joulukuusen koristelua
- jouluaskartelua, korttien teko
- askartelua, kranssin teko
- jouluinen kylpyhetki
- eväsretki majaan
Nuo aineettomat jutut on aivan ihania ja tosi kiva, että ne alkaa jo lapsena. Omassa lapsuudessa sellaisista ei oltu kuultukaan ja minun lapsenikin on tottunut niihin vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana hiljalleen. Tosi hyvä, että maailma menee siihen suuntaan, no ainakin täällä.
VastaaPoistaNiin on, ja A sanoo aina välillä et äiti ostaa mulle niin paljon vaatteita (kasvaa niin vauhdilla et pakko) ja et hänellä on kaikkea, ei tarvitse mitään. Niin aineettomat ihania. Ja näinpä, kiva yrittää pitää tavaramaäärä kohtuullisena.
Poista