ONKO MEILLÄ AINA SIISTIÄ?

 

 

Onko meillä aina yhtä siistiä ja siloiteltua kuin blogikuvissa näkyy? Sisustusbloggaajaporukkamme tämän kuukauden haasteen laittoi alulle Char and the City -blogin Carita:      
                                              

”Sisustusblogeja selaillessa usein unohtuu se, että sisustusbloggaajan(kaan) kotona ei aina ole supersiistiä, vaan ihan tavallista elämää siellä vietetään. Koska blogit ovat nykyään niin viimeisen päälle viilattuja, tuodaan sekaan pientä arkirealiteettia. Sisustusblogiin valokuvaavan etu on siinä, että kauniin asetelman vierellä olevan kaaoksen voi rajata pois. Mutta minkälainen olisi behind the scenes -kuva, jossa mitään ei rajata pois?”

Minä kuuluun luultavasti siihen outoon ihmistyyppiin jonka kotona on aina siistiä. Ja ei, en tarkoita tällä sitä etteikö meillä välillä olisi koirankarvoja lattialla ja pölyä nurkissa vaan sitä, että meillä ei ole tavarapinoja lattioilla tai pöydillä, sukkia makuuhuoneen nurkassa tai petaamaton sänky koko päivän. Kahden aikuisen taloudessa, missä kaikelle on paikkansa, ei vaan sotkua synny. Tai sanotaanko, että kahden aikuisen taloudessa jossa asuu himojärjestelijä, ei vaan sotkua synny. Varsinkin kun mieheni on paljon töissä ja itse työskentelen pääsääntöisesti kotona, tulee tavarat raivattua ja vietyä paikoilleen niitä käytettäessä tai siivottua keittiö heti leivottua tai ruuanlaiton jälkeen. Minulle on erityisen tärkeää siisti ja järjestyksessä oleva koti.  Rakastan järjestelyä ja mietin parempaa ja toimivampaa järjestystä ihan kaappien sisältä asti. Siivoukseni saattaa alkaa siitä että puran kaapin sisältä kaiken ja järjestelen entistä paremmin tavarat paikoilleen.

 

 

Enkä tarkoita sitä, ettenkö kestäisi sotkua, tai että en antaisi lapsivieraitten meillä leikkiä ja sotkea. Ja kyllä, mielellään olisimme ottaneet pienen tytön tai pojan joka olisi tuonut vipinää arkeen ja aiheuttanut sotkua kotiimme. Mutta kaikki ei mene niin kuin haluaisi ja meille tätä ei ole suotu. Miten ihana onkaan kun saan pieniä tädin rakkaita hoitoon ja yökylään niin hetkellistä leikkisotkua syntyy. Mutta eihän sitä ikinä tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan…

Pakko myöntää, että tämä järjestely innostus ei vain rajoitu meidän kotiin. Kylässä käydessä saatan ensimmäisenä raivata lasten lelut paikoilleen ja siirrellä sohvatyynyjä. Mutta teen tätä vain sisaruksillani käydessä (heh, miksihän minulla ei ole muita ystäviä kuin sisarukseni). Vähän aikaa sitten siskoni perheen luona otin pyykit kuivumasta ja laitoin märät pyykit kuivumaan samalla kun vaihdoimme kuulumisia. Kerran tyttöjenillasta lähtiessä talon emäntä sanoi että täällä on siistimpää kuin teidän tullessa.

Teen kodin järkkäilyä ja siivousta ihan huomaamatta, sohvalta noustessa pöyhin tyynyjä ja asettelen paremmin. Siivoan ja nostan roskia lattialta ja matoilta ohi mennessä jne. Postauksen kuvat otin samalla kuin leivoin: miltä keittiömme näyttää kun siellä touhutaan. Kuvia arkisesta elämästä siis. Sekä totta kai kuvat meidän kahdesta karvapallerosta, jotka välillä laittaa matot rullalle ja sohvatyynyt uuteen muotoon.