20 lokakuuta 2020

ÄIDIKSI KANSAINVÄLISEN ADOPTION KAUTTA – MEIDÄN TARINA

 


Olen saanut todella paljon kysymyksiä niin tutuilta kuin tuntemattomiltakin adoptioon liittyen ja olen luvannut vastata erillisessä postauksessa näihin kysymyksiin. Miten päädyitte adoptioon? Oliko päätös helppo? Kauanko prosessi kesti? Adoptioon ryhtyvillä on varmasti joitain pelkoja, oletko päässyt niistä yli?

 


Meidän taustalla on selittämätön lapsettomuus. Olimme puhuneet mieheni kanssa jo ennen lapsettomuushoitoihin menoa, että adoptio voisi olla se meidän polkumme tulla vanhemmiksi ja tutkin jo valmiiksi ketkä adoptiopalveluita antavat ja mitä kohdemaita sieltä löytyy. Mutta kävimme kaikki julkisella puolella annettavat hoidot läpi, koska luulin että hoidot pitää olla takana, että voi aloittaa adoptioneuvonnan (näin ei ole). Minulla on ollut myös jo lapsesta saakka tunne, etten tule saamaan biologista lasta.

 



Aloitimme adoptioneuvonnan joulukuussa 2014 ja neuvonta kesti noin vuoden. Neuvonnassa käytiin kaikki mahdollinen niin lapsettomuudesta, parisuhteesta, terveystiedoista, perheistä, taloudesta ja lapsen kasvatuksesta läpi. Neuvonnan lopuksi sosiaalityöntekijä kirjoitti kotiselvityksen, joka käsitteli mm. meidän elämäntilannetta, motiivia adoptioon ja valmiuksia adoptioon, ja se lähti muiden papereiden kanssa Valviraan adoptiolautakuntaan, joka myöntää adoptioluvan. 

 


2016 huhtikuussa saimme adoptioluvan ja pääsimme jonottamaan Suomen päähän milloin tulee meidän vuoro koota paperit ja lähettää Etelä-Afrikkaan. Nämä vaiheet ovat ihan maakohtaisia. Tässä kohtaa odotus Suomen päässä kesti 1,5 vuotta ja syyskussa 2017 meille tuli viesti, että olisi meidän vuoro koota paperit ja lokakuun lopussa ne lähtivät Etelä-Afrikkaan. Jännittävin aika alkoi, koska ei tiennyt yhtään milloin tulee SE puhelu, tieto lapsesta. Toisaalta mikään ei ollut varmaa, tuleeko puhelua edes koskaan.

 


Ja lopulta meidän paperit ehti olla noin 2 vuotta Etelä-Afrikassa, kun 18.82019 saimme SEN kauan odotetun puhelun, että meitä odottaa Johannesburgissa 1,5 -vuotias pieni tyttö. 

 


Oli vuosi 2010 kun menimme lapsettomuushoitoihin ja 2019 syksyllä saimme lapsen. Niin siinä meni reilu 9 vuotta ensimmäisistä lapsihaaveista siihen että saimme kauan odotetun lapsemme syliin vihdoinkin. Adoptioprosessi kesti meillä noin 5 vuotta. Jokaisen adoptioprosessi on ihan omanlaisensa. Eivätkä lapsiesitykset tule mitenkään sen mukaan kellä on pisimpään olleet paperit maassa, vaan aina lapsen etua ajatellen. Jokaiselle lapselle pyritään etsimään ne sopivimmat vanhemmat.

 


En muista, että olisi ollut mitään pelkoja, ehkä ensiksi ne liittyivät siihen, saamme koskaan lapsiesitystä. Enemmänkin sitä miettii millaisia haasteita matkan varrelle saattaa tulla. Jotenkin sitä vain luottaa ja uskoo, että kaikki järjestyy ja kaikkeen saa apua, jos tulee jotain ongelmia. Adoptioneuvonnassa käydään kaikki niin perusteellisesti läpi, että se valmentaa kyllä todella hyvin adoptiovanhemmaksi. Lisäksi kävimme vielä adoptiovalmennuskurssin. Kynnys avun pyytämiseen madaltuu kyllä, kun kertoo ja käy kaiken adoptioneuvonnan aikana. 

 


Se mikä mietitty, oli kiintymyssuhde, millaisia haasteita tulee olemaan jne. Kaikilla adoptiolapsilla on ainakin yksi hylkäämiskokemus takana ja adoption jälkeen kiintymyssuhteen rakentaminen alkaa aivan alusta. Muistan miten luin artikkeleita kiintymyssuhteesta A:n nukkuessa vieressäni hakumatkalla. Kiintymyssuhteen muodostamisessa saattaa mennä yli vuosikin, joten tämä on myös yksi syy, miksi en halua laittaa A:ta vielä päivähoitoon. Ensimmäisinä kuukausina sitä mietti onko toimittu oikein, oliko A liikaa jonkun sylissä jne. Olin tarkka siitä, että me vanhemmat olemme ne jotka häntä hoitaa, syöttää, pukee, hoivaa, lohduttaa ja ettei A ollut liikaa vieraitten sylissä, varsinkaan tuntemattomien tai sellaisten ketä näkee ehkä kerran vuodessa. Meillä A kiintyi alkuun enemmän minuun, eikä ensimmäisinä viikkoina mennyt mieheni syliin esimerkiksi. Minä hoidin hänet kokonaan aika pitkäänkin. Tämäkin oli etukäteen tiedossa, että lapsi saattaa kiintyä alkuun vain toiseen vanhempaan, niin osasi valmistautua siihen ettei hetkeen ole omaa aikaa tiedossa. Tämä on myös yksi syy, miksi en alkuun lähtenyt kotoa yksin lenkillekään ja jättänyt A:ta mieheni hoitoon. Tosin nyt on jo tilanne aivan toinen kun on vuosi kulunut. 

 


Meillä on ollut kaiken suhteen todella ”helppo” ensimmäinen vuosi, kuvittelin etukäteen että on vaikka millaisia haasteita. Kannattaa nauttia vain joka päivästä ja hetkestä pienen kanssa. Nauttia siitä miten hän kasvaa ja kehittyy sekä oppii uusia taitoja niin nopealla tahdilla. Ja olla onnellinen siitä miten ihana perhe meillä nyt on.

  Villa H:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin

18 lokakuuta 2020

TERASSIN SISUSTUS

 


Perjantaina leijaili ensimmäiset lumihiutaleet, joten oli jo aika laittaa loputkin kesäkukat pois ja sisustaa terassi syksyisemmäksi ja talvisemmaksi. 

 


 

Imuroin terassin ja sommittelin kalusteet uudelleen. Siirsin grillin pois näkyviltä, sillä eipä talvisin tule grillailtua, ja näin sain pöytäryhmän ja nojatuolit terassilasien eteen ja näyttää nyt tosi kivalta kun katsoo sisältä ulos.

 


Kävin ostamassa syyskukkia, lisäsin kynttilöitä sekä laitoin muutaman viltin ja taljat tuoleille lämmikkeeksi. Terassilasit pitävät viiman pois, niin vielä tarkenee kahvitella terassilla. Taidetaan joku päivä mennäkin glögiretkelle terassille A:n kanssa.

 


 

Suurehkot sypressit tuovat hieman näkösuojaa kadulta päin ja tykästyin kanervoihin tänä syksynä uudelleen. Etukuistille ajattelin hommata viime vuoden tapaan kranssin talveksi, sillä se oli niin toimiva pienelle kuistille missä kulkee rattaiden kanssa päivittäin.

  Villa H:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin

15 lokakuuta 2020

KAAPPIEN JÄRJESTELYÄ

 

Meillä kaapit ovat lähtökohtaisestikin jo valmiiksi järjestyksessä, koska en pysty todellakaan keskittymään mihinkään jos meillä on kaaos. Kaappien järjesteleminen järjestää samalla ajatukset päässä. Mutta tällä kertaa halusin järjestellä kaapit vielä niin, että ne ovat myös kauniisti järjestyksessä ja kun kaapin avaa, on se iloa silmälle. 

 


Halusin myös tarkemmin miettiä, missä huoneessa mitäkin säilytetään. Meiltä löytyy kaappitilaa makuuhuoneesta, eteisestä, kodinhoitohuoneesta, lastenhuoneesta ja vierashuoneesta.

Se kun ottaa kaapeista tavaroita pois, pyyhkii hyllyt ja asettelee tavarat tai laatikot takaisin kaappiin tuo iloa sekä samalla tuntuu että on helpompi ja puhtaampi hengittää. 

 

 

Tärkeintä on se että ei laita tavaroita laatikoihin ja takaisin kaappiin, vaan samalla käy läpi mikä on tarpeellista ja mikä joutaa kiertoon. Turhaa sinne kaappiin on laittaa mitään turhaa vaikka tilaa olisi. Tykkään, että kaapeissa on myös tyhjiä hyllyjä.

 


Ja kyllä löytyi minultakin kansiosta vuodesta 2010 maksettuja laskuja, kuka haluaa katsella vanhoja laskuja, sekä pilaantunut patteri, parit reikäiset sukat, pieniä pahvilaatikoita ja käyttämättömiä näytepurnukoita.

 


Ja kun vie tavarat aina takaisin paikoilleen, ei synny tasoille tai nurkkiin epämääräisiä kasoja. Ja viimeinen vinkkini on se, että älä vie niitä turhia tavaroita varastoon, vaan kiertoon suoraan muuten ne kasaantuvat sinne.

Tiedän myös sen, että olen todella innokas järjestelijä. A usein huomauttaa kesken leikkien, kun kävelen ohi, äiti elä siivoa. Nostan nimittäin aina ohikulkiessa leluja paikoilleen ihan huomaamattakin. 

 

Tällä viikolla olen tehnyt kaappien järjestelyn lisäksi myös tuplaten enemmän töitä kun normiviikkona, mutta siis työnteko ei ole ollenkaan tuntunut niinkään työltä, koska samalla olen saanut uppoutua kaappien sisältöihin ja järjestelyyn. Me ollaan kesken järjestelyn leikitty A:n kanssa milloin milläkin kaapista löytyvällä jutulla tai puettu liian isoja hattuja ja lippiksiä, niin hauskaa samalla. Teen muutaman postauksen vielä kaappien sisällöistä myöhemmin.

  Villa H:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin



11 lokakuuta 2020

GUBI CONSOLE SIVUPÖYTÄ

 


Sohvan lisäksi olohuoneeseen ostin uuden hyllyn, Gubin TS Console 2 sivupöydän. Sain kiikkutuolille lisää tilaa, kun takana oleva hylly on nyt kapeampi, mutta pidempi. Sain myös enemmän tilaa asetelmille ja tavaroille mikä vasta mukavaa onkin.


Alahyllyltä löytyy sisustuslehtiä sekä valokuva-albumit, joihin pitäisikin nyt syksyllä saada valokuvat laitettua. Tilasin kesällä hakumatkan valokuvat, mutta vielä en ole saanut albumeihin kuvia laitettua. Tänään kävin ostamassa kaksipuolista teippiä, joten heti kun tulee hiljaisempi hetki töitten kanssa, uppoudun pariksi päiväksi valokuviin. Odotan jo niitä hetkiä paljon <3, niitä hetkiä kun saan elää uudelleen vuoden takaisen hakumatkan. Vuosi sitten me odoteltiin A:n matkalippuja matkatoimistosta ja henkilötunnusta Suomesta, että päästään hakemaan väliaikainen passi Suomeen tuloon.


 

Tuota samaa Gubin Console TS hyllykköä löytyy myös mustalla rungolla sekä erivärisillä marmoritasoilla. Meille valitsin messinkisen valkoisilla marmorilevyillä. Minua ei häiritse lainkaan se, että meiltä löytyy niin messinkiä, kromia kuin mustaa metallia olohuoneesta. Lisää vain kodikkuutta minun mielestä.

 

  Villa H:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin



09 lokakuuta 2020

VIIKON PARHAAT

 



Yökyläily ja maaseudun hiljaisuus. A oli sunnuntai-iltana jäämässä mummolaan yöksi, mutta silloin ei ex-tempore yökyläily onnistunut. Niinpä lähdin nyt keskellä viikkoa mummolaan yökylään koirien ja A:n kanssa. Toinen niin nauttii kun sai leikkiä erilaisilla leluilla ja oli mummo, ukki sekä eno ja täti kaverina <3. Mummolan leikkipuisto on niin paras. Välillä keinutaan ja välillä pyöritään ukin tekemässä karusellissa. Ja koirat, ne olivat niin rentoutuneita. Ei tarvinnut vahtia kotia ja ohikulkijoita. Maalla on kyllä niin hiljaista ja rauhallista, että mieli lepää.

 

Työ. Ihana kun on työ mitä voi tehdä missä vain ja milloin vain. Voi lähteä välillä muualle ja ottaa tietokone matkaan. Tehdä töitä silloin kun muut nukkuu. Ja ihana kun on töitä ja ihania töitä, joita tehdessä ei aina edes tunnu siltä että tekee töitä. Saa suunnitella monenlaisia koteja.

 


Ulkoilu metsässä. Tänä syksynä me ollaan ulkoiltu lähes päivittäin metsässä. Niin ihana kun ei ole enää ötökät pistämässä niin kuin kesällä. 

 


Takkatuli. Parasta sytyttää takkaan tuli heti aamulenkin jälkeen. Meillä koirat rakastavat (kukapa ei) köllöttelyä lämmössä. Ja on se kyllä niin rauhoittavaa. Se hetki oli niin mieleenpainuva. A leikki takan lähettyvillä ja koirat nukkuivat niin rentoina vieressä. Puiden ritinää ja niin kotoisa tunnelma.

 


Keskustelut A:n kanssa. Eräs ilta me juteltiin varmaan puoli tuntia sängyssä, kun olin A:ta nukuttamassa. Ihania keskusteluja ja niin rakkaita hetkiä <3. 

 

Minun vanhat mekot A:lle. Mummolassa siivottiin äitini kanssa yläkerran huoneita ja kaappeja, ai että, mun lempipuuhaa on järjesteleminen, ja sieltä löysin niin ihania äitini ompelemia mekkoja A:lle. 34 vuotta sitten äitini on ommellut mekot minulle ja siskoilleni. Rentouttavinta puuhaa on muuten kaappien ja huoneiden järjesteleminen.

 


Syksyiset pimeät illat. Kävin iltalenkillä noin klo 22.30 ja miten ihania on syksyn pimeät illat. Kävellä hiljaista hiekkatietä katuvalojen loisteessa lämpimässä säässä.

 

  Villa H:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin

05 lokakuuta 2020

SÄNGYNPÄÄDYN UUDISTUS

 


Jotain uutta makuuhuoneeseen, nimittäin uudistin sängynpäädyn. Halusin testata miltä sängynpääty näyttäisi sileänä ja muistin käyttämättä jääneen tuplapeiton valkoisen pellavapussilakanan. Ja tietysti samantien piti lähteä testaamaan miltä se näyttäisi valkoisella lakanalla, vaikka alunperin haaveilin hieman tummemmasta sängynpäädystä kuin nykyinen valkea.

 


Kuvissa sängynpäätyyn on laitettu pellavapussilakana teippien avulla kiinni ja ilman silitystä. Näytti minun mielestä niin paljon paremmalta, että tänään vähän paransin kiinnityksiä hakaneuloilla, kiristin kangasta ja silitin pinnasta suurimmat rypyt pois.

 


Nyt oli kyllä helppo DIY muutos, missä minäkin onnistuin. Ja parasta kyllä, että voin myöhemmin vaihtaa vaikka tummemman pellavapussilakanan sängynpäätyyn. Ja tuli todella siisti, kun kiinnitti paremmin ja kiristi ylimääräiset rypyt pois. Koirat halusivat tulla mukaan kuviin ja oikein ottivat asennon :).

 

  Villa H:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin