Tänä vuonna paketoin joululahjat ihanaan tonttupaperiin. A tutki paperia tarkkaan ja katseli kuvia mitä kaikkea siinä onkaan (tonttu tekee lumiukkoa, koristelee joulukuusta, porot vetävät lahjarekeä jne). Kummilasten lahjat ja A:n paketti on ihana paketoida kauniiseen kuviopaperiin. Nauhoiksi käytän aina erisävyisiä leveitä kankaisia nauhoja, joita voi käyttää sitten aina uudelleen ja uudelleen.
Haluan, että A ymmärtää ettei jouluna tärkeintä ole lahjat ja lahjamäärä varsinkaan. Me annetaan A:lle viime vuoden tapaan vain yksi paketti. Yksi lahja, josta hän on viimeisten kuukausien aikaan puhunut.
Lelulehdet heitin aika nopeasti kierrätykseen, koska ei A niitä oikeastaan kuin vilkaissut. Ei hän ole mitenkään kiinnostunut tutkimaan lehtiä, että tuota ja tuota haluan. En halua edes herättää mitään haaveita hänelle, että mitäs sinä joulupukilta haluaisit toivoa, koska ei se häneltä luonnostaan vielä tule.
Tai on kaksi asiaa mitä hän haluasi: ilmapallo ja sateenvarjo. Hän laulaa paljon ”rain, rain, go away” laulua ja hän haluaisi samalla leikkiä sateenvarjolla. Sanoin, että ensi keväänä voidaan ostaa sateenvarjo. Ja ilmapalloja hän on toivonut tontulta.
Vielä pari kummilapsen pakettia hommaamatta, muuten alkaa joulupaketit olla hankittuna ja paketoituna.
Ihanaa ensimmäistä adventtia!
Villa H:
Ihanat toiveet hänellä. Niin raikasta kuulla, että lapsen toiveet tulevat jostakin muualta kuin suoraan lehdistä kuvia selaamalla, tottakai silloin keksisi vaikka ja mitä mitä haluaisi. Ihanaa joulun odotusta!
VastaaPoistaNiin on ja totta, parhaat toiveet on kyllä ne mistä lapsi puhuu monen kuukauden ajan. Sieltä voi sitten napata lahjaidean mistä hän todella tykkää. Kiitos ja samoin sinne!
Poista