15 elokuuta 2020

SE PUHELU

 

 

Tasan vuosi sitten. Istun sohvalla, vastaan virallisesti puhelimeen. Soittaja oli adoptiopalvelunantajan yhteyshenkilö ja samantien tajusin mitä tämä koskee. Kuuntelin puhelua hieman sumussa ja samalla lämpimän aallon kulkiessa kropan läpi. Käyn äkkiä kynän ja paperin ja kirjoitan jotain ylös, että osaan kertoa miehelleni edes jotain puhelusta. Meille tuli tyttö, 1v ja 4 kk vanha! soitan puhelun jälkeen miehelleni, joka on vielä töissä. Olen hymyä täynnä kun mieheni tulee töistä ja käyn päivittää sähköpostia vähän väliä, koska sähköpostilla on tulossa kaikki tiedot ja ensimmäinen valokuva lapsestamme. Lähden palaveriin ilman enempää tietoa ja lasken minuutteja milloin pääsen takaisin kotiin ja lukemaan tietoja pienestä tytöstämme. Sillä sähköposti tuli just silloin kun lähdin palaveriin.

 

Se oli puhelu joka teki meistä äidin ja isän. Puhelu joka oli meille maailman tärkein ja odotetuin. Se oli varmasti vähän kuin positiivinen raskaustesti, mutta odotusaika oli vain viisi viikkoa eikä neuvolakäyntejä ollenkaan. Olin yhtä hymyä ja onnesta sekaisin. Onnenkyyneleet valuivat iltalenkillä ja vielä seuraavana päivänäkin. Heräsin seuraavan viikon varmaan reilusti ennen kuutta, sillä niin paljon oli hankintojen tekemistä, matkojen varaamisesta, vakuutuksiin ja majoitukseen… Mutta tämä oli kyllä elämäni paras odotus.

 

  Villa H:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin

4 kommenttia:

  1. Pystyn kuvittelemaan tuon tunnelman, niin hyvin sen kuvasit, vaikken ehkä voi täysin aavistaa mitä kaikkea tunsit. Silti sain kyyneleet silmiin tekstiä lukiessa. Näin se juuri oli tarkoitettu, että teistä tuli tämän tytön vanhemmat. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ei odotuskaan enää tämän jälkeen tuntunut lainkaan pitkältä ajalta, näin sen piti mennäkin ♥

      Poista


Kiitos kommentistasi ♥ Villa H –blogiini. Jos sinulla on postaustoiveita, niin otan niitä mielelläni vastaan.