ELOKUUN ALKU

 

 

Viimeiset pari viikkoa on mennyt hujauksessa. Viime viikolla oli melkein joka päivä jotain ohjelmaa, kaverisynttäreitä, vieraita ja yökyläreissu mummolaan. Tällä viikolla alkoi myös arki, kun mieheni lähti kahden viikon loman jälkeen taas töihin. Me taas ollaan A:n kanssa oltu aikalailla kotona, käytiin serkkujen luona leikkimässä yksi ilta, mutta muutoin pääasiassa aika rauhallisesti kotona ja ihana niin. A tykkää olla tosi paljon mummolassa maalla, joten eilen me taas suunnattiin päiväksi mummolaan.

 

Mummolasta on jäänyt A:lle parhaiten mieleen uiminen lammessa, perunoiden nosto perunamaalta, vadelmien kerääminen ja ulkosaunassa käynti. Niinpä hän eilen illallakin halusi vielä ulkosaunaan ennen kotiin lähtöä ja nukahti autoon yöunille. Aamulla herättyään hän kyseli ensimmäisenä milloin mennään mummolaan.

 

 

On kyllä niin lomaa mennä tekemään hommia porukoiden luokse. Tänään A kysyi mitä sie äiti leikkasit sillä veitsellä? Sahasin siis moottorisahalla yhtä ulkorakennusta polttopuiksi. Oli kyllä ihanaa hyötyliikuntaa. 

 

A:lla alkaa päiväkoti parin viikon päästä ja olen tällä viikolla tilannut tossut ja tarroja vaatteiden merkkaukseen. Ensi viikolla mennään tutustumiskäynnille päiväkotiin, joka tuntui erityisen ihanalta puhelun perusteella. Meistä taitaa molemmat odottaa päiväkodin aloitusta yhtä innoissaan. A sitä että pääsee tutustumaan uusiin kavereihin ja minä sitä, että parin vuoden yhdessä olon jälkeen minulle tulee ensimmäinen pidempi tauko olla erossa A:sta. Toisaalta niin haikeaa, koska hyvinhän meillä on tähän astikin sujunut työnteko A:n ollessa kotona.

 

Villa H:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin

5X VIIKON PARAS HETKI

 

Ihanaa lauantaita! Sain tällä viikolla reilu 8 viikon työputken siihen malliin, että sain pidettyä melkein vapaa päivän jo eilen. Niin ihanaa, jospa tästä pääsisi normaaliin rytmiin pikku hiljaa takaisin, eikä enää tarvitsisi yöunista nipistää tunteja työntekoon tai viettää sunnuntaita koneen äärellä. Jospa nyt oppisin aikatauluttamaan työt paremmin. Kaikesta oppii.

 

Olin luvannut A:lle jo aiemmin viikolla, että mennään perjantai-iltana vaahtokylpyyn. Ja ai että hän oli mielissään vielä tänä aamunakin siitä. Arjen pienet ilot koostuvat juuri näistä ihanista yhteisistä hetkistä. Hetkistä mitkä ei vaadi oikeastaan muuta kuin yhteistä aikaa <3. Kuten kylpyhetkistä, yhteisistä lenkeistä, kun A menee pyörällä ja minä kävellen, hetkistä kun jutellaan ruokapöydän äärellä jne.

 

Tämän viikon parhaita hetkiä:

• A:n 3 v neuvola oli torstaina ja meillä on niin iso ja reipas neiti. Hän teki kaiken ja enemmänkin. Huoneeseen mennessä esitteli itsensä koko nimellä ja hänen mielestään neuvolassa oli niin kivaa että ei olisi halunnut kotiin lähteä <3.

• Perjantaina mieheni tuli töistä ja otti lähes saman tien A:n mukaansa ja sanoi, että annetaan Heinille hetki omaa aikaa. Illalla kävin vielä postissa ja viereisestä pizzeriasta tuli niin hyvä tuoksu, että kävin vielä iltapalaksi pizzan.

• Kylpyhetki. Näitä vaahtokylpypäiviä pitäisi pitää useammin. Nämä on niin A:n mieleen. Hän niin tykkää että saa vanhemman mukaansa poreammeeseen.

• Se hetki, kun saat vihdoin yli kahdeksan viikon työpuristuksen valmiiksi. Saat pitää vapaan viikonlopun todella pitkästä aikaa ja voit vielä muutamaksi päiväksi työkoneen pois silmistä. Ja se hetki oli eilen. Mutta pakko sanoa, että hyvin nukutun yön jälkeen mietin, että no eipä tuo jakso ollut kovin paha. Sitä pystyy kyllä venymään vielä enemmän kuin kuvitteleekaan.

• Me saatiin alkuviikosta niin ihana yllätyspaketti Gauharilta A:n kanssa, harmaat samistelupaidat <3.

 

Villa H:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin

 

 

 

IHANA VIIKONLOPPU

 

Ihanaa sunnuntai-iltaa! Toivottavasti siellä on mennyt viikonloppu aurinkoisesta säästä nauttien ja ulkoillen.

Minulla oli tänään pitkästä aikaa vapaa päivä. Melkein kaksi viikkoa tuli tehtyä vain töitä ilman vapaata päivää, joten oli niin ihana kun tänään sai vain puuhata ulkona. Siivosin terassia ja toin varastosta terassille maton sekä sohvan. Ihanaa, kun voi jo oleskella terassilla.

 

 

Koska meillä tosiaan koko viikko meni niin että tein kaikki illat ja päivät töitä, halusin lauantaina tehdä jotain erilaista A:n kanssa. Niinpä lauantaina lähdimme A:n kanssa käymään kaupungilla hieman ostoksilla. Edellisestä kaupungilla käynnistä oli jo hurahtanut yli 8 kuukautta. A oli aivan mielissään, kun pääsi monet rullaportaat ylös ja alas. Hän halusi ostaa tarroja ja saippuakuplia sekä munkkeja kotiin. Meillä oli niin ihana tyttöjen aamupäivä. Päiväunien jälkeen hän saikin viettää aikaa kahdestaan isänsä kanssa, kun minä vuorostaan tein töitä.

 

 

Tänään me käytiin maalla A:n serkuilla kylässä. Hän oli aivan innoissaan menossa porkkanapussi mukanaan syöttämään serkkujen hevosia. Mutta siinähän kävi niin, että hevoset olivat niin pelottavia että itku tuli. Nauratti kyllä, että aika kaupunkilaistyttö meillä on. Sillä tallissa haisi hänen mielestään niin pahalle, että piti pitää nenästä kiinni. Ja pienen pienet kissanpennutkin tuntui pelottavilta pitää sylissä.

Villa H:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin

 

TYÖ + ÄITIYS

 

Työn ja (koti)äitiyden yhdistäminen on ollut yllättävän helppoa. Aiemmin olin saanut sen kuvan että se on niin rankkaa käydä töissä pienen lapsen vanhempana. Minun mielestä rankempaa oli tehdä pelkästään töitä yrittäjänä, koska monesti se koko elämä oli pelkästään työtä. Nyt arkeen on tullut rutiinit ja rytmi. A ja koirat pitävät huolen säännöllisestä rytmistä ja rutiineista. Milloin ulkoillaan ja milloin syödään jne. 

 

 

Aamupäiväiset ulkoilut leikkipuistossa on tullut viime viikkoina minullekin todella tärkeiksi. Siellä saa vaihtaa ajatuksia muiden vanhempien kanssa ja olemme saaneet myös uusia ihania kavereita sekä A että minä. Nämä hetket vievät ajatuksen töistä ja työruuhkasta pois.

 

Se mikä välillä uuvuttaa on se, että vanhaan tapaan otan liian paljon projekteja kerrallaan ja illasta toiseen joudun nipistämään yöunista tunteja työntekoon ja tehdä myös viikonloppuisin töitä. Välillä on hetkiä, kun tekisi mieli itkeä kun ei jaksa, mutta ei se auta. Ruoka on tehtävä ja koirat on lenkille vietävä. Meidän koirat eivät suostu lenkille kuin minun kanssa ja mieheni tulee yleensä vasta iltaruuan aikaan, joskus klo 18 töistä kotiin. Onneksi voi välillä ottaa tyhjää kalenteriin ja pitää lomaa. 

 

 

Nyt ajattelinkin tämän työrupeaman jälkeen pitää hieman hiljaisempaa työtahtia seuraavat kuukaudet. Nauttia lumien sulamisesta ja kevään etenemisestä A:n kanssa. Seurata meidän lähellä asuvaa tikkaa lenkeillä ja ihmetellä luonnon heräämistä talviunilta. Suunnitella A:n kolmevuotissynttäreitä ja ulkoilla paljon aurinkoisessa kevät säässä. 

Villa H:

Facebook, Instagram, Pinterest, Bloglovin