Syksyisin se aina iskee, nimittäin inspiraatio leipomiseen. Viime lauantaina häärin keittiössä pari tuntia. Leivoin ohrarieskoja, pumpulikakkua, porkkanapiirakkaa ja pizzaa. Herkutteluun, ruuaksi ja vierasvaraksi pakkaseen.
Meille saa aina tulla kylään ja yllätysvierailut on erittäin tervetulleita. Aina ei ole pakkasessa edes jäätelöä tarjota vieraille ja silloin mennään kahvilla ja vaikkapa hapankorpulla. Nyt on sitten taas vähän kahvileipää pakkasessa (ennen kuin ehdin itse syödä kaikkea :)), joten tervetuloa kylään vaan.
Modernisti Kodikas -Kerttu kirjoitti vähän aikaa sitten hyvän postauksen liittyen kotihäpeään. Mikä on mielestäni niin turhaa! Jos kylään mennään niin eihän sinne mennä sisustusta ja kotia arvioimaan, vaan vaihtamaan kuulumisia jne. Yleensähän vieraat ovat ystäviä. Niiden edessä jos kenenkään voit olla täysin avoimena. Mitä se haittaa jos on kaaos kotona? Eikö yleensä siinä tilanteessa pieni kahvihetki kaaoksen keskellä ystävän kanssa tee vain hyvää? Meidän lapsuudenkodissa kyläiltiin paljon ja meillä kävi paljon vieraita. Samaa jatkuu edelleen meidän kodissakin. Meille saa aina tulla ja saatamme itsekin mennä pienellä varoitusajalla kylään.
Meillä käy myös välillä viikoittain aivan uusia ja tuntemattomia ihmisiä kotonamme (asiakkaitani). Välillä on enemmän kuin tarpeeksi villakoiria näkyvillä ja koirat lelut sikin sokin, mutta se on elämää eikä kuule haittaa lainkaan. Meillä on muutenkin aina kunnon vastaanotto ovella. Kaksi pientä kirppua hännät heiluen odottaa vierailta huomiota ja rapsutuksia. Siinä ainakin tunnelma rentoutuu!
Tuo kuvissa oleva pumpulikakku on niin parasta kahvikakkua. Olen aiemmin jo kirjoittanut ohjeen tänne blogiin ja tässä linkki reseptiin: suussa sulava pumpulikakku.
Täällä suunnataan parasta aikaa junassa viikonlopun viettoon Tampereen suunnalle. Meillä on joka vuotuinen opiskeluaikaisen tyttöporukan yhteinen viikonloppu edessä ♥. Ihanaa viikonloppua!
